Monet aikuiset kokevat jossain vaiheessa elämäänsä ristiriidan: he haluavat elää omaa elämäänsä, mutta samalla vanhemman odotukset, tunteet tai mielipiteet tuntuvat vaikuttavan voimakkaasti heidän päätöksiinsä.

Joskus kyse ei ole vain läheisestä suhteesta, vaan perhedynamiikasta, jossa vanhemman ja lapsen välinen raja on jäänyt epäselväksi. Perheterapiassa tästä käytetään käsitettä rajaton perhesuhde (enmeshment).

Voit lukea tästä ilmiöstä tarkemmin myös tästä artikkelista:
Rajaton perhesuhde (enmeshment) – kun vanhemman ja aikuisen lapsen rajat hämärtyvät

Rajaton perhesuhde voi tehdä itsenäistymisestä aikuisena huomattavasti vaikeampaa kuin ulkopuoliset ihmiset usein ymmärtävät.

Lapsuuden roolit voivat jatkua aikuisuuteen

Lapsi oppii jo varhain, millainen hänen paikkansa perheessä on.

Joissakin perheissä lapsi saattaa omaksua roolin, jossa hän toimii esimerkiksi:

• vanhemman lohduttajana

• perheen sovittelijana

• vanhemman yksinäisyyden helpottajana

• emotionaalisena tukihenkilönä

Kun tällainen rooli muodostuu varhain, siitä voi tulla osa lapsen identiteettiä. Hän oppii, että hänen tehtävänsä on pitää huolta vanhemman tunteista.

Aikuisena tästä roolista irrottautuminen voi tuntua hyvin vaikealta.

Syyllisyys voi sitoa aikuista lasta vanhempaan

Monille aikuisille suurin este rajojen asettamiselle ei ole pelko, vaan syyllisyys.

He voivat ajatella esimerkiksi:

• “Entä jos vanhempi jää yksin?”

• “Olenko huono lapsi, jos en auta?”

• “Minun pitäisi olla enemmän mukana hänen elämässään.”

Jos syyllisyys on vahvaa, ihminen voi jatkaa rooliaan vielä vuosikymmeniä, vaikka se kuormittaisi hänen omaa elämäänsä.

Kun oma elämä jää sivuun

Jos rajat vanhempaan ovat epäselvät, aikuisen lapsen oma elämä voi jäädä helposti toissijaiseksi.

Tämä voi näkyä esimerkiksi:

• vaikeutena tehdä omia päätöksiä

• jatkuvana tarpeena saada vanhemman hyväksyntä

• vaikeutena priorisoida omaa parisuhdetta

• tunteena, että oma elämä ei ole täysin oma

Monet kuvaavat tätä kokemusta sanomalla:

"Tuntuu kuin eläisin osittain jonkun toisen elämää."

Irrottautuminen ei tarkoita vanhemman hylkäämistä

Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärtää, että terve irrottautuminen ei tarkoita vanhemman hylkäämistä.

Kyse ei ole suhteen katkaisemisesta, vaan terveiden rajojen rakentamisesta.

Kun rajat ovat selkeämmät, ihminen voi:

• olla yhteydessä vanhempaansa

• välittää hänestä

• mutta silti elää omaa elämäänsä

Tämä voi lopulta tehdä suhteesta myös tasapainoisemman.

Terapiassa voidaan käsitellä perhedynamiikkaa

Jos rajat vanhempiin tuntuvat vaikeilta, niiden käsittely voi olla hyödyllistä terapiassa.

Terapiassa voidaan esimerkiksi:

• tunnistaa perhedynamiikan vaikutuksia

• käsitellä syyllisyyden tunteita

• vahvistaa omaa identiteettiä

• harjoitella rajojen asettamista

Monille ihmisille jo se, että heidän kokemuksensa saa sanoja ja ymmärrystä, voi olla tärkeä askel kohti muutosta.

Lue lisää

Kun vanhemman ja aikuisen lapsen rajat hämärtyvät – mitä on rajaton perhesuhde (enmeshment)?

Miksi rajojen asettaminen omille vanhemmille on joskus niin vaikeaa?

Pornoriippuvuus - tietoa ja artikkeleita

Varaa aika vastaanotolle, jos tämä aihe koskettaa sinua ja tarvitset siihen apua