Pornoriippuvuudesta keskustellaan paljon. Osa ihmisistä kokee, että pornografian käyttö on muuttunut vaikeasti hallittavaksi ja alkaa vaikuttaa arkeen, ihmissuhteisiin ja omaan hyvinvointiin. Samaan aikaan osa tutkijoista ja seksologeista on suhtautunut varauksella siihen, pitäisikö pornoriippuvuutta kutsua varsinaiseksi riippuvuudeksi.
Keskustelu on ollut erityisen voimakasta Yhdysvalloissa, jossa osa tutkijoista on kyseenalaistanut koko pornoriippuvuuden käsitteen.
Miksi pornoriippuvuudesta on kiistelty
Yksi syy kiistaan liittyy siihen, miten mielenterveyden häiriöitä luokitellaan. Psykiatriassa diagnoosit määritellään kansainvälisissä luokitusjärjestelmissä, joista tunnetuimmat ovat:
-
DSM-5 (American Psychiatric Association)
-
ICD-11 (Maailman terveysjärjestö WHO)
Yhdysvalloissa käytetty DSM-5 ei sisällä diagnoosia pornoriippuvuudelle tai seksiriippuvuudelle. Tämän vuoksi osa tutkijoista on väittänyt, ettei tällaista riippuvuutta ole olemassa.
Toisaalta monet kliinikot ovat vuosien ajan nähneet työssään ihmisiä, joiden seksuaalinen käyttäytyminen on muuttunut hallitsemattomaksi ja aiheuttaa merkittävää kärsimystä.
Kysymys ei siis ole vain teoriasta, vaan myös siitä, miten ilmiötä pitäisi ymmärtää ja nimetä.
Pelko siitä, että ihmisiä patologisoidaan
Yksi syy siihen, miksi osa tutkijoista on vastustanut pornoriippuvuuden käsitettä, liittyy huoleen siitä, että normaalia seksuaalisuutta alettaisiin pitää sairautena.
Kriitikot ovat pelänneet, että ihmiset leimataan riippuvaisiksi esimerkiksi:
-
moraalisen häpeän vuoksi
-
uskonnollisten uskomusten vuoksi
-
seksuaalisuuteen liittyvän syyllisyyden vuoksi
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että kokemus “pornoriippuvuudesta” voi joskus liittyä myös moraaliseen ristiriitaan. Siksi osa tutkijoista on ollut varovaisia sen suhteen, että pornografiankäyttöä kutsuttaisiin suoraan riippuvuudeksi.
Mitä tutkimus sanoo ongelmallisesta pornografian käytöstä
Vaikka pornoriippuvuuden käsitteestä on kiistelty, tutkimuksessa on kuitenkin tunnistettu ilmiö, jota kutsutaan nimellä:
problematic pornography use
tai
compulsive sexual behaviour
Näissä tilanteissa ihmiset kuvaavat usein samoja kokemuksia:
-
seksuaalisia impulsseja on vaikea hallita
-
pornografia vie paljon aikaa
-
yritykset lopettaa epäonnistuvat
-
käyttäytyminen aiheuttaa häpeää ja ihmissuhdeongelmia
Monet tutkimukset ovat myös havainneet, että ongelmallinen pornografian käyttö voi liittyä esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja muihin mielenterveyden haasteisiin.
ICD-11 ja pakonomainen seksikäyttäytyminen
Vuonna 2019 Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi kansainväliseen tautiluokitukseen ICD-11 uuden diagnoosin:
Compulsive Sexual Behaviour Disorder (CSBD).
Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen ei pysty hallitsemaan voimakkaita seksuaalisia impulsseja ja käyttäytyminen alkaa aiheuttaa merkittävää haittaa elämässä.
ICD-11 luokittelee tämän impulssikontrollin häiriöksi, ei varsinaiseksi riippuvuudeksi. Silti monet ihmiset kokevat samankaltaisia piirteitä kuin muissa riippuvuuksissa:
-
käyttäytymistä on vaikea hallita
-
yritykset lopettaa epäonnistuvat
-
käyttäytyminen jatkuu haitallisista seurauksista huolimatta
Tilanne Suomessa
Suomessa terveydenhuollossa on edelleen käytössä ICD-10-luokitus, eikä ICD-11 ole vielä virallisesti otettu käyttöön.
Tämä tarkoittaa, että pakonomainen seksikäyttäytyminen (CSBD) ei vielä näy suomalaisessa diagnoosijärjestelmässä samalla tavalla kuin ICD-11:ssä.
Keskustelu ilmiöstä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina myös Suomessa, ja yhä useammat ammattilaiset tunnistavat, että osa ihmisistä kamppailee seksuaalisen käyttäytymisen hallinnan kanssa.
Miksi pornografia voi muuttua vaikeasti hallittavaksi
Monille ihmisille pornografia ei aiheuta ongelmia. Joillekin se voi kuitenkin alkaa toimia keinona säädellä tunteita.
Pornografia voi esimerkiksi:
-
lievittää hetkellisesti stressiä
-
tuoda helpotusta yksinäisyyteen
-
vähentää ahdistusta
-
tarjota nopean mielihyvän kokemuksen
Pornografia on myös helposti saatavilla. Se on aina lähellä, eikä se arvostele tai torju. Joillekin ihmisille tämä voi luoda kokemuksen turvallisuudesta.
Joskus tätä on kuvattu esimerkiksi niin, että kuvassa oleva ihminen hymyilee aina samalla tavalla – hän ei hylkää eikä petä. Tämä voi luoda hetkellisen tunteen hyväksynnästä tai lohdusta.
Kun tällainen kokemus toistuu, pornografia voi vähitellen alkaa toimia tapana käsitellä vaikeita tunteita.
Terapeuttinen näkökulma
Terapiassa tärkeä kysymys ei yleensä ole se, mikä termi ilmiölle annetaan.
Tärkeämpää on kysyä:
-
hallitseeko käyttäytyminen ihmisen elämää
-
aiheuttaako se kärsimystä
-
haluaako ihminen muutosta
Monille ihmisille jo se, että he voivat puhua asiasta avoimesti ja ilman häpeää, on ensimmäinen askel kohti muutosta.
Pornoriippuvuudesta toipuminen on mahdollista
Riippumatta siitä, käytetäänkö termiä pornoriippuvuus, pakonomainen seksikäyttäytyminen tai CSBD, monet ihmiset ovat onnistuneet muuttamaan suhdettaan pornografiaan.
Terapiassa voidaan esimerkiksi:
-
ymmärtää käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä
-
tunnistaa tilanteita ja tunteita, jotka laukaisevat käyttäytymisen
-
löytää uusia tapoja käsitellä vaikeita tunteita
Pornoriippuvuus ei määrittele ihmistä. Se on käyttäytymismalli, joka on usein kehittynyt ajan myötä – ja samalla tavalla siitä on myös mahdollista oppia pois.
Lue lisää
Jos haluat ymmärtää pornoriippuvuutta syvemmin, voit lukea lisää seuraavilta sivuilta:
Lisää kommentti
Kommentit